10.3.2. Vincent van Gogh      Home

 

Vincent van Gogh tunnetaan taiteilijana, joka elämänsä aikana sai myytyä ainoastaan yhden teoksen, siitäkin huolimatta, että hänen työnsä ovat tänä päivänä kaikkein arvostetuimpia ja arvokkaimpia. Van Gogh tunnetaan myös taitelijana, joka leikasi mielenhäiriössä pois toisen korvansa ja ehkä juuri häneen liitetään usein näkemys taiteilijan ja hulluuden välisestä liittolaisuudesta. Van Gogh ampui itseään kuolettavasti 37 vuotiaana taloudellisen ahdistuksen, sairauksien, rakkauselämän pettymysten ja vainoharhojen riivaamana. Vincent van Goghin taide on nykyisin arvostettua ja hänen värikylläinen, muotoja rikkova sekä tunteisiin vetoava taiteensa nähdään yhtenä merkittävänä sillanrakentajan siirryttäessä impressionismista modernismiin.

 

10.3.2.1. Vincent van Goghin elämä

Vincent van Gogh synti Hollannissa 30. päivänä maaliskuuta 1853. Hänen isänsä Theodor van Gogh oli ammatiltaan pastori. Vincentin lapsuudesta ja nuoruudesta tiedetään hyvin vähän. Hänen lyhyt elämä jakaantuu kahteen erilaiseen jaksoon. Ensimäistä vaihetta kuvastaa hänen pyrkimyksensä pappisuralle ja hänen lyhyt elämänvaiheensa saarnaajana. Toisen vaiheen täyttää taide. Maalausuransa van Gogh aloitti varsinaisesti vasta 27 vuotiaana.

Vincent van Gogh aloitti työuransa vuonna 1869 työskentelemällä Goupil:n taideliikkeessä, jonka palveluksessa hän toimii Haagissa, Lontoossa ja Pariisissa. Lontoossa työskennellessään van Gogh kokee ensimmäisen suuren rakkauden Ursula Loyeriin. Suhde johtaa pettymykseen ja Vincent kokee ensimmäisen voimakkaan sisäisen kriisin. Tämä ohjaa hänen kiinnostustaan pois taidekaupasta ja hän kiinnostuu kirjallisuudesta, uskonnosta ja taiteen tekemisestä.

Vuonna 1877 hän palaa takaisin Hollantiin ja toimii kirjakaupan myyjänä, samalla hän opiskelee päästäkseen Amsterdamin teologiseen tiedekuntaan. Raamatun tutkimisesta tulee tuolloin hänen tärkeä elämän sisältö. Hän pääsee vihdoin lähetyssaarnaajakouluun Brysseliin, samalla hän toimii saarnaajana kaivostyöläisten keskuudessa. 1879 hänestä tulee virallinen saarnaaja. Hän joutuu kuitenkin pian ristiriitaan kirkon edustajien kanssa ja joutuu työttömäksi.

Vuonna 1880, 27 vuotiaana hän päättää ryhtyä maalaamaan. Vincent haluaa oppia taiteesta kaiken ja hän käy intohimolla työhön. Hän perehtyy perusteellisesti perspektiiviin, anatomiaan, piirtämiseen ja väreihin. Hän matkustaa Brysseliin ja käy kirjeenvaihtoa mm. veljensä Theon sekä taiteilijoiden Van Rappard, Bernard ja Gauguin kanssa. Vincent aloittaa 1881 kokeilut öljymaalauksessa. Hieman myöhemmin Vincent opiskelee Haagissa taidemaalari Mauven johdolla. Vincent kokee kaksi epäonnistunutta rakkaussuhdetta, jonka jälkeen hänellä ei ole elämässään vastaavia rakkauksia. 1885 Vincent maalaa Perunansyöjät, värikäs kiihkeä luomistyö alkaa.

Van Goghin kiihkein luomiskausi voidaan jakaa neljään vaiheeseen, joissa tapahtumapaikkoina ovat Pariisi, Arles, St. Remy ja Auvers. Koko Vincentin tuottelias luomiskausi, jolloin hän maalasi nykyisin tunnetut mestariteokset, kesti noin neljä vuotta. Pariisiin Vincent muutti vuonna 1886. Siellä Vincent pääsi veljensä Theon avulla tutustumaan ajan taiteeseen ja taiteilijoihin. Theo toimi tuolloin Goupilín gallerian johtajana Montmartrella. Vincentin saapuessa Pariisiin, oli Theon galleriassa esillä impressionistien Monetín, Degasín, Pissaron ja Manetín töitä. Nämä edustivat Vincetille jotakin ennen näkemätöntä, mikä poikkesi täysin vuosisatoja jatkuneesta taideperinteestä, jolle oli ominaista íruskeassa kastikkeessa kylvetetytí hillityt tummat värit ja ohut pinta. Impressionistien maalaukset olivat tulvillaan aurinkoa, valoa, ilmaa ja sykähtelevää elämää. Pariisissa Vincent tutustuu Toulouse-Lautreciin, Bernadiin ja Gaugainiin. Hän ottaa osaa Toulouse-Lautrecin ja Bernadin kanssa Le Tambourin kahvilassa järjestettyyn näyttelyyn. Vincent tutustuu myös japanilaiseen puupiirrostekniikkaan. Pariisin kausi edustaa voimakasta kehitysvaihetta Vincentin luomistyössä.

Yllättäen helmikuussa 1888 Vincent muuttaa Arlesiin Provenceen. Provencessa auringon vaikutus näkyy heti Vincentin maalauksissa, samalla kuin myös kuu ja yö tulevat keskeisiksi aiheiksi. Vincent ystävystyy postimies Roulin kanssa. Roul on yksi harvoista ihmisistä, johon Vincentillä on sosiaalista kontaktia. Vincent pyytää useasti Gauguina Provenceen, Gauguin saapuu vihdoin lokakuussa. Jo ennen Gaugunin saapumista oli Vincentin mielen tasapaino alkanut järkkyä, hän riitaantuu nopeasti Gaugunin kanssa. Rahahuolet ovat Vincentin jatkuva huolenaihe, hänen veljensä Theo on lähes ainoa hänen tukijansa. Vincentissä alkaa esiintymään vainoharjaisuutta. Erään illanistujaisten päätteeksi Vincent leikkasi palan korvastaan maksuksi ilotytölle, kun tämä oli sitä hänelle rahan puutteen korvikkeena esittänyt. Kylässä alkaa kiirimään juoruja tapahtuneesta ja Vincent joutuu sosiaalisen panostuksen ja vainon kohteeksi. Paikallinen lääkäri saa Vincentin lopulta suostutelluksi siirtymään lepäämään Saint-Rémyn mielisairaalaan. Vincentin Arlesin kausi oli tuottelias, hän maalasi siellä ensimmäiset mestariteoksensa kuten Yökahvila, Auringon kukat, muotokuvia postimies Roulista sekä joukon muotokuvia itsestään.

Saint-Rémyssä Vincent koki elämänsä hankalaksi, mutta hän sopeutui tilanteeseen. Hänen maalaustyylinsä muuttui hieman jälleen. Vincentin viivan turpulenssi kasvoi entisestään, aurinko antoi tilaa kuulle ja tähdille. Kirkkaus ja murretut värit vaihtelivat voimakkaasti hänen töissään, symbolinen ote sai enemmän tilaa realistisuudelta. Myös uusien töiden symbolit tulivat useimmiten luonnosta oliivipuut, sypressit, viljapellot ilmaisivat hänelle tunteen ja ajattelun maailmaa. Nuori runoilija Albert Aurier julkaisee 1890 artikkelin Van Goghista ja hänen töistään Mercure de Francessa, se on ensimmäinen artikkeli, joka Van Goghista julkaistaan. Vincentiä vaivaa voimakas koti-ikävä, 1990 hän siirtyy Pariisiin ja sieltä edelleen pian Auversiin. Vincentin mielen tasapaino järkkyy entisestään, hän kokee voimakasta yksinäisyyttä. Vincent ampuu itseään vartaloon 27 päivä heinäkuuta 1890, kaksi päivää myöhemmin hän kuolee.

Elämänsä aikana Vincent sai myytyä yhden maalauksen Belgialaiselle maalarille Anna Bochille ja hänen töistään julkaistiin kolme artikkelia.

 

10.3.2.2. Vincent Van Gogh taiteilijana

Vaikka Van Gogh ei saanut arvostusta aikanaan, katsotaan hänet tänä päivänä yhdeksi merkittävimmäksi koskaan vaikuttaneeksi ja eläneeksi taidemaalariksi. Vincentin maalarin ura oli todella lyhyt, vain noin neljä vuotta, mutta sitäkin intensiivisempi. Hän aloitti maalaamisen aikana, jolloin impressionismi eli parasta kukoistuskauttaan ja Pariisi oli taide-elämän keskus. Vincentin töissä näkyy selvästi impressionismin vaikutus, vaikka häntä itseään ei sellaiseksi varsinaisesti katsota. Toisaalta hänen maalaustekniikkaan on vaikuttanut pointillismi, kuten Seuratin työt. Kokonaisuutena Vincentin maalaustyyliä voidaan kuitenkin omanaan ja ainutlaatuisena. Tällaisena hän on töillään ottanut pysyvän paikan maailman väri/tyyli/kuva-avaruudesta. Jos maalaat Vincentin tyylillä, paljastut heti hänen jäljittelijäksi, et voi mennä hänen alueelleen tekemättä niin, hän on kuin Jimi Hendrix, jonka luomaa ääniavaruutta ei voi jäljitellä, sitä kopioimatta. Tällaisena Vincentiä voidaan pitää maalaustaiteen nerona.

Vincentin maalaustyylille on ominaista voimakas tunteellisuus, vaikka maalaukset ovat aiheeltaan realistisia, on lopputulos jotakin muuta. Tunteellisina töinä Vincentin maalaukset ovat myös syvällisesti psykologisia ja parhaillaan mystisiä. Tällaisina ne ovat kuin Kafkan pienet novellit, jotka pieninä kertomuksina sisältävät valtavia latauksia, ne ovat kuvauksia elämän syvistä peruspilareista. Voimakas psykologisuus on ehkä ainutlaatuisinta Vincentiä, tämä on tyyli joka ehkä vasta viime vuosina tai lähitulevaisuudessa on yleisemmin tulossa maalaustaiteeseen, yli sata vuotta Vincentin jälkeen. Tyylinä Vincentin teokset muodostavat sillan muutaman muun maalarin töiden kanssa impressionismista modernismiin. Vaikka Vincentin työt ovat aiheeltaan realistisia, on niissä muotomaailman pinta jo selkeästi rikottu ja värien vaikutus on erittäin voimakas ja värejä käytetään vapaasti, psykologisesti. Vincentin työt ovat siinä ainutlaatuisia, että jokainen katsoja löytää yleensä heti oman tulkintansa tai tunteensa niistä, ne eivät kaipaa ketään selittämään miksi ne on maalattu tai mitä niillä yritetään kuvata, näin vaikka vaikutelma olisi mystinen.

Vincentin elämä oli traaginen ja hänen kohtalonsa on useimmille tunnettu. Kun hänen töitänsä arvioidaan tai katsellaan, liitetään niihin yleensä tahtoen tai tahtomattaan hänen elämänsä, näin hänen elämänsä on osa hänen töitään. Maalauksesta saatu kokemus ei tule pelkästä maalauksesta. Mikä on Vincentin luovuuden salaisuus? Taitelijoilla luovuuden mahdollistajat ovat usein huomattavasti vaikeammin arvioitavissa kuin tiedemiehillä tai muun alan ihmisillä. Ihmisenä ja persoonana ilmenee Vincentistä syvällinen herkkyys ja hyväntahtoisuus. Saarnaajaksi pyrkiminen ja toimiminen mm. kaivostyöläisten keskuudessa ja heidän auttaminen oli osoitus pyrkimyksestä hyvään. Hänen taiteestaan ja koko elämästään ilmenee läpi ääretön herkkyys, joka on varmasti tekijä, joka tuo psykologisuutta ja voimakasta tunteellisuutta Vincentin töihin. Kyky ilmaista tunnetta merkittävällä tavalla on osoitus syvästä luovuudesta. Tietyllä tavalla Vincentin elämä muistuttaa Mozartin elämää, kun ajatellaan hänen jatkuvaa taloudellista ahdinkoaan. Samalla tavalla kuin Mozartilla tämä oli varmasti yksi motivoiva tekijä Vincentin tuotannon syntymiseen, hyvä helppo elämä olisi tuottanut toisenlaisen elämänkohtalon ja teot olisivat olleet erilaisia.